Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

maanantai 18. lokakuuta 2021

Päällyste uusiksi ja reikiä tiessä! Mitä tekee ELY-keskus?


ELY-keskukset saavat aika ajoin lukea niin suorasta yleisöpalautteesta kuin lehtien palstoilta kovaakin kritiikkiä siitä, miten valtion tiet ovat huonossa kunnossa, eikä mitään tapahdu yhteydenotoista huolimatta. Kaikki ongelmakohdat ovat tiedossa, mutta raha ei riitä jokaisen puutteen välittömään tai edes kovin nopeaan korjaamiseen. Joudutaan priorisoimaan. Mutta esimerkiksi liikenneturvallisuuden kannalta pahoihin vikoihin puututaan nopeasti.

Tässä kirjoituksessa käydään läpi sitä prosessia, miten ELY-keskukset toimivat, kun päällyste on huono tai tiessä on reikä.

Keski-Suomen valtion tiestö on jaettu maantieteellisesti kuuteen hoitourakkaan. Kutakin hoitourakka-aluetta operoi ELY-keskuksen kilpailuttama urakoitsija, joka on velvoitettu tarkkailemaan jatkuvasti tiestön sekä varusteluiden ja laitteiden tilaa kaikissa keliolosuhteissa tai muissa poikkeavissa tilanteissa. Eikä vain tarkkailla vaan ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli tilanne sitä vaatii.

– Liikenneturvallisuutta vaarantavien sekä oleellisesti ajomukavuutta haittaavien päällystevaurioiden havainnointi sisältyy maanteiden hoitourakoihin osana tiestön tilan tarkastamista, yksikön päällikkö Vesa Partanen Keski-Suomen ELY-keskuksesta toteaa ykskantaan.

Onnistuu paikkaus talvellakin erikoismenetelmällä. Kuva: PKP Infra


Kun tiellä on reikä, näin edetään


Tiestön tarkastuksiin kuuluvat myös päällystevaurioiden tarkkailu. Varsinkin heikkokuntoisten päällystettyjen teiden kuntoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaikkea eivät urakoitsijatkaan ehdi reaaliaikaisesti havaitsemaan – tiekilometrejä kun riittää – joten siinä nimenomaan korostuu tienkäyttäjien rooli.

Niinpä nopeasti syntyvien ja yllättävien vaaratilanteiden vuoksi urakoitsijoiden on seurattava tienkäyttäjiltä tulevia palautteita ja heillä tulee olla jatkuva 24/7 päivystys vuoden ympäri sekä kyky käynnistää tarvittavat korjaustoimenpiteet.

– Kaikki tienkäyttäjien akuutit, maanteiden liikennöitävyyteen liittyvät yhteydenotot ohjataan tieliikennekeskukseen. Tieliikennekeskuksen päivystäjä kirjaa viranomaisten ja tienkäyttäjien yhteydenotot sekä arvioi yhteydenoton asian vakavuuden ja liikenteellisen haitan, Partanen selventää.

Arvion perusteella liikennepäivystäjä jakaa yhteydenotot kolmeen ryhmään ja välittää ne suoraan urakoitsijalle:

· Toimenpidepyyntö (TPP) liittyy tilanteeseen, missä liikennöinti tiellä on kokonaan estynyt tai kyseessä on muu vakava liikennettä vaarantava tilanne.

· Tiedoksi urakoitsijalle (TUR) on yleensä tienkäyttäjältä tullut valitus tai havaitsema puute tien kunnossa, hoidon laadussa, tien varusteissa tms.

· Kysely (URK) on yleensä tienkäyttäjältä tuleva tiedustelu jonkin tien sen hetkiseen liikennöitävyyteen liittyen.

Lue myös: https://etelapohjanmaanely.wordpress.com/tag/tienpito/



Riippumatta liikennepäivystäjän tekemästä em. ryhmittelystä urakoitsija on velvollinen tienpidon ammattilaisena arvioimaan viestin vakavuuden ja tarpeellisten toimenpiteiden kiireellisyys:

· Toimenpidepyynnön saatuaan urakoitsijan päivystäjän tulee kuitata pyyntö 10 minuutin kuluessa ja viipymättä ratkaistava toimenpiteen tarve sekä käynnistettävät toimenpiteet

· Tiedoksi urakoitsijalle -ilmoitukset on kuitattava vastaanotetuiksi viimeistään yhden tunnin kuluessa. Jos urakoitsija toteaa, että toimenpidetarvetta ei ole tai vaaditut toimenpiteet on jo tehty, voi urakoitsija vastata suoraan ns. lopetuskuittauksella. Kuittauksessa tulee kertoa miksi toimenpidetarvetta ei ole tai mitä toimenpiteitä on jo tehty, missä ja koska. Kesäaikana 15.5.–15.9. vastausvelvollisuutta on lievennetty koskemaan seuraavan arkipäivän aamua ennen klo 9.00.


Tienkäyttäjien yhteydenotot ja niihin liittyvät toimenpiteet käsitellään kuukausittain työmaakokouksissa, joissa on läsnä ELY-keskuksen edustaja vastuullisena tienpitäjänä. Mikäli puutteita tai laiminlyöntejä havaitaan, niihin puututaan.

Liikenteen asiakaspalvelu: https://www.ely-keskus.fi/liikenteen-asiakaspalvelu1


Päällystevaurioiden korjaus maanteiden hoitourakoissa

Maanteiden hoitourakoihin kuuluu liikennettä vaarantavien ja ajomukavuutta oleellisesti haittaavien päällystevaurioiden korjaus materiaaleineen. Suuremmista paikkaustarpeista urakoitsijan on tehtävä esitys ELY-keskukselle.

Lähtökohtana on, että päällysteet olisivat koko ajan kunnossa, mutta niukan rahoituksen vuoksi korjausvelkaa on päällysteiden osalta valitettavasti paljon. Hälytysluonteinen päällystevaurioiden korjaaminen, kuten esimerkiksi nopeasti syntyneen tierakenteen läpi menevän päällystevaurion korjaaminen, on sisällytetty maanteiden hoitourakoihin.

Liikennettä vaarantaviksi päällysterei´iksi tai halkeamiksi katsotaan halkaisijaltaan yli 20 cm ja yli 5 cm syvä reikä sekä yli 5 cm leveä halkeama. Ajomukavuutta oleellisesti haittaaviksi päällysterei´iksi katsotaan halkaisijaltaan yli 20 cm ja yli 3 cm syvät reiät.

Laajemmat paikkaamalla tehtävät korjaukset on keskitetty erillisiin urakoihin, koska niissä on erikoisosaamista ja paremmat laitteet sekä monipuolisemmat menetelmät


Huonokuntoinen päällyste ja sen uusiminen



Uutta pintaa laskettiin kesällä 2021. Kuva: ELY-keskus


Päällystysohjelma laaditaan 1-3 vuodeksi eteenpäin. Se sisältää suunnitelman kokonaan uudelleen päällystettävistä maanteiden jaksoista sekä rakenteen parantamiskohteista. Ohjelma perustuu muun muassa päällystettyjen maanteiden ennustettuun kuntotilanteeseen, asiakaspalautteisiin, rahoitukseen, tien merkittävyyteen sekä tienpitäjän havaintoihin ja näkemykseen päällysteiden kuntotilanteesta.

– Päällystys- ja rakenteen parantamiskohteet suunnitellaan pääsääntöisesti toteutusta edeltävänä vuotena. Päällystysohjelman mukaiset työt kilpailutetaan vuosittain erillisissä päällystysurakoissa talven aikana. Päällystysohjelman lopulliseen pituuteen vaikuttavat mm. urakoiden kilpailutusten tulokset, bitumin ja kaasun kustannustason muutokset sekä urakoiden työnaikaiset muutokset, ylläpitovastaava Markus Simonen selventää.

Huonokuntoisten määrä koko Keski-Suomen päällystetyllä tieverkolla ja myös vilkkaalla tieverkolla on vähentynyt vuosien 2015-2017 panostuksella päällysteiden uusimiseen. Huonokuntoisten teiden määrän arvioidaan hieman kasvavan ennakoidulla rahoituksella tulevina vuosina. Huonokuntoisten määrän vähentäminen koko verkolla edellyttäisi rahoitukselta korkeampaa tasoa.

– Rahoitus on liikkunut viime vuosina 7-14 miljoonan euron välissä. 14 miljoonan euron jatkuvalla vuosirahoituksella korjausvelkaa ja huonokuntoisten kokonaismäärää olisi todennäköisesti mahdollista vähentää pysyvästi päällystetyllä verkolla, Simonen laskeskelee.


Lue aiheesta lisää:

Keski-Suomen tienpidon ja liikenteen suunnitelma (ely-keskus.fi)
Keski-Suomen päällystystöiden ABC – näin homma etenee (blogi)

Teksti: Santtu Lytsy (toim.), Vesa Partanen ja Markus Simonen
Keski-Suomen ELY-keskus


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti