Keski-Suomi – patojen ja purotaimenten maakunta

Korona-aika on saanut ihmiset liikkumaan yhä enemmän luonnossa. Pienellä kävelyretkellä joen rantaan kesken etätyöpäivän voi olla merkittävä vaikutus jaksamisen kannalta. Hiljalleen lipuva vedenpinta tai purossa soliseva vesi saa mielen rentoutumaan. Myös padon yli kuohuna syöksyvä vesi voi olla mahtava näky. Niin, tuon luonnottoman ihmisrakennelman yli syöksyvä vesi…

Keski-Suomen virtavesissä on noin 160 erilaista käytössä olevaa patorakennelmaa. Suurin osa muodostaa osittaisen tai totaalisen vaellusesteen. Totaalinen este estää kaikkien vesieliöiden liikkumisen uomassa, ainakin ylävirtaan. Osittaisista vaellusesteistä saattavat vain vahvimmat taimenet onnistua hyppäämään yli. Jos siis näitä vahvoja taimenia meidän vesissämme vielä olisi. Kun taimen syntyy esimerkiksi pienen puron soraikkopohjalla, lähtee se kahden kolmen vuoden jälkeen kohti järveä paremmat ruokapöydät mielessään. Toiset pari vuotta järvellä, ja sen jälkeen alkaa paluu lisääntymisvietin ohjaamana kohti synnyinalueita. Reissaamisessa on kuitenkin aina riskinsä, ja matka voi päättyä hauen tai linnun suuhun. Tai kalastajan pyydykseen.

"Totaalinen este estää kaikkien vesieliöiden liikkumisen uomassa, ainakin ylävirtaan.  

Jos matka on kuitenkin onnistuneesti jatkunut kotijokeen asti, niin edessä voi olla vielä ylitsepääsemätön este – tuo puolitoista metriä korkea betonipato. Tuo pato, jonka yli tultiin alavirtaan tulva-aikaan, mutta nyt matka on pysähtynyt. Oma synnyinalue jää saavuttamatta ja jälkeläiset tuottamatta. Ne padon yläpuolella olevat lajitoverit, jotka eivät lähteneet vaellukselle, onnistuvat ehkä lisääntymään ja jatkamaan sukua.


Tekemätön paikka. Tästä ei ylös nousta (kuva © Olli Sivonen). 



Erilaisia myllyihin ja sahoihin liittyviä patorakennelmia on aikoinaan ollut Keski-Suomen vesissä mahdollisesti satoja. Suurin osa on sittemmin purettu, mutta osa on edelleen käytössä. Pienet myllypadot on saatettu myöhemmin valjastaa sähköntuotantoon – ehkä omien pihavalojen valaistusta varten. Suurimpiin voimalaitoksiin on saatu kalatiet helpottamaan kalankulkua esteen ohi. Toki, alkuperäinen koski lisääntymisalueineen on jäänyt padon alle jo kymmeniä vuosia sitten. Vanhojen patorakennelmien luvanvaraisuus on myös oma kysymyksensä. Lupa saattaa olla. Tai sitten se on hävinnyt viimeisen 150 vuoden aikana. Tai sitten sitä ei ole.

Taimen erittäin uhanalainen - älä patoa


Taimen on luokiteltu eteläisen Suomen sisävesissä erittäin uhanalaiseksi. Alkuperäiset taimenkannat ovat lukuisista paikoista hävinneet, ja jossain paikoissa on saatu luotua luontaisesti lisääntyvä taimenkanta uudestaan istutusten avulla. Aikoinaan Keski-Suomen puroista, joista ja koskista on lähtenyt syönnösvaellukselle järvelle satoja, ehkä tuhansia taimenia, jotka sittemmin monikiloisina vielä lisääntyivät ja tuottivat vaellukselle lähteviä poikasia. Nyt meidän vesissämme suurin osa taimenista ei lähde koskaan vaellukselle, vaan ne pysyvät pieninä ja paikallisina yksilöinä puroissa ja koskissa. Ehkä juuri siellä padon yläpuolella.

Ihmiset ovat nykyisin yhä kiinnostuneempia luonnosta ja sen tilasta. Omalla takapihalla virtaavalla purolla on merkittävä positiivinen vaikutus omaan hyvinvointiin. Saunan jälkeen on kiva uida puroon rakennetussa uimalammikossa. Tosin, rakennusvaiheessa ei ole ehkä tullut ajatelleeksi, että puron tai joen patoamalla uimapaikkaa varten, saattaa estää erittäin uhanalaisen taimenen ja myös muiden vesieliöiden liikkumisen uomassa. 

"Tosin, rakennusvaiheessa ei ole ehkä tullut ajatelleeksi, että puron tai joen patoamalla uimapaikkaa varten, saattaa estää erittäin uhanalaisen taimenen ja myös muiden vesieliöiden liikkumisen uomassa.

Onneksi ajatukset ja asenteet muuttuvat. Ihmiset ovat alkaneet yhä enenevissä määrin ymmärtää vaellusesteiden poiston ja vapaana virtaavien vesien positiivisen merkityksen. Myös erilaiset kansalliset strategiat ja alueelliset toimenpideohjelmat ohjaajat kehitystä tähän suuntaan, ja patoja puretaankin ympäri Suomea. Työtä kuitenkin riittää vielä pitkäksi aikaa. Kalastusta ohjaavat sääntelyt ja vesien tilaa parantavat toimenpiteet ovat myös tärkeässä roolissa taimenkantojen elvyttämiseen liittyvässä työssä. Esteiden poisto auttaa vesieliöitä, ja lisäksi se voi myös olla ratkaiseva tekijä vesistön ekologisen tilan parantamisessa.


Jokeen on tehty uimapaikka rakentamalla kivistä pato. Allasmainen alue saattaa näyttää maisemallisesti miellyttävältä, mutta samalla on saatettu tehdä ehkä osin tietämättömyyttään vaelluseste vesieliöille. Kuvan kaltaiset "saunapadot" saattavat muodostaa osittaisen tai jopa totaalisen esteen. (kuva © Pasi Perämäki) 


Kun Keski-Suomessa on satoja kilometrejä virtavesiä, niin 160 esteellistä patoa voi vaikuttaa pieneltä. Tämä lukema on kuitenkin se, mikä on viranomaisen tiedossa. Todellisuus lienee paljon pahempi. Ja yhdelläkin pienellä padolla voi olla merkittävä vaikutus. 

Keski-Suomen maakuntakala on järvitaimen. Tosin, ei meillä merkittävästi järvitaimenia ole. Paikallisia ”purotaimenia” kylläkin. Padot ovat estäneet vaelluksen tehneiden taimenten palaamisen lisääntymisalueille, ja sittemmin koko populaatio on saattanut hävitä. Patojen lisäksi Keski-Suomessa on myös satoja erilaisia vaelluksen estäviä tai vaellusta haittaavia tierumpuja.

"Keski-Suomen maakuntakala on järvitaimen. Tosin, ei meillä merkittävästi järvitaimenia ole.  

Patorakennelmien kartoitus, tietojen päivitys ja lupatietojen tarkastus on käynnissä Keski-Suomen alueella. Onko tiedossasi kalojen liikkumista haittaava este? Vinkkaa siitä meille!


Koekalastusten yhteydessä koskesta saaliiksi tullut suurtaimen. Mittausten jälkeen taimen merkattiin vaellustutkimuksia varten ja vapautettiin. Suomunäytteiden perusteella kyseinen yksilö oli viettänyt useammman vuoden järvellä, ennen kuin taas palasi kutemaan koskeen. Kala kuoli verkkoon vajaa vuotta myöhemmin (kuva © Olli Sivonen). 

Lue lisää:

Keskeisiä vaellusesteitä löytyy Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Vesikartta-palvelusta.           

Keski-Suomeen on perustettu oma vesistökunnostusverkosto. Lue lisää toiminnasta nettisivuilta.

Tutustu maa- ja metsätalousministeriön vaelluskalakantojen elvyttämiseen pyrkivään NOUSU-ohjelmaan.

Haluatko lisätietoa pienvesien kunnostuksesta, kansallisesta kalatiestrategiasta tai muista kunnnostusaiheista?

Keski-Suomen nykyinen vesienhoidon toimenpideohjelma sekä ehdotus uudeksi toimenpideohjelmaksi löytyy täältä.

Suunnittelija
Olli Sivonen
Keski-Suomen ELY-keskus



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rauhoitettujen eläinten hallussapito, myynti ja vaihtaminen on kielletty

Uusi tieliikennelaki alkaa näkyä konkreettisesti myös Keski-Suomessa

Mikä juuri sinua innostaa?