Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

keskiviikko 21. huhtikuuta 2021

Tuulen tuomaa ja tuulen viemää





Ympäristövaikutusten arvioinnista eväitä hankkeen suunnitteluun

Ilmastoystävällistä energiaa! Päästötöntä energiaa! Uusiutuvaa energiaa! Vihreää energiaa? Viimeisen vuoden-kahden aikana Keski-Suomikin on noussut puhurien keskipisteeseen, niinpä tuulivoimala-alueilla on kysyntää meilläkin. Aiempina vuosina Keski-Suomi on kiinnostanut lähinnä pienempiä hanketoimijoita, ja alle 10 voimalan hankkeille on ahkerasti haettu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA-laki 252/2017) mukaisia, ns. yksittäistapauspäätöksiä. 

Vuonna 2020 edellä mainittuja pieniä hankkeita oli selvästi vähemmän, mutta sen sijaan käynnistyi kolme YVA-lain mukaista menettelyä, joista kaksi hanketta on Keski-Suomen ja valtakunnankin mittakaavassa kohtuullisen suuria, usean kymmenen voimalan hankkeita. Hankkeiden vastustus on kova.

YVA-lain tavoitteena on edistää niin tuulivoimahankkeiden kuin muidenkin ympäristövaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia ja arvioinnin yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kaikkien tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia. 

ELY-keskuksen rooli viranomaisena ympäristövaikutusasioissa

Keski-Suomen ELY-keskus toimii alueellaan ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisena viranomaisena. Viranomaisena ELY-keskus vastaa mm. YVA-menettelyn toteuttamisesta ja yksittäistapauspäätösten tekemisestä, mutta myös neuvoo, ohjaa ja valvoo YVA-lain noudattamista.

"Viranomaisena ELY-keskus vastaa mm. YVA-menettelyn toteuttamisesta ja yksittäispäätösten tekemisestä, mutta myös neuvoo, ohjaa ja valvoo YVA-lain noudattamista.

YVA-ajattelun keskeisenä johtotähtenä on ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistäminen, eikä ilmastonmuutokseen liittyviä asioitakaan voida ohittaa – etenkään kun puhutaan tuulivoimasta. 

Ympäristönsuojelullisesti YVA-menettelyssä on keskeistä ennakoiva ote, jolla tulisi olla merkitystä myös hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Kestävän kehityksen ajatus puolestaan kilpistyy paitsi suunnitteluun, myös ajankohtaan, kun voimaloiden purkaminen on ajankohtaista. Tällä hetkellä voimaloiden purkamisessa syntyvästä jätteestä on tuulivoimatoimijoiden mukaan noin 80-90 %:a kierrätettävää, suurimmat haasteet lienevät voimaloiden lapojen jatkokäytön kehittämisessä.


Tuulivoiman ympäristövaikutuksista

Melua, välkettä, maisemahaittaa, linnustovaikutuksia, pohjavesien pilaamista, hiljaisten alueiden häviämistä, purkujätettä, haitat luontomatkailulle ja kulttuurimaisemille… Aikamoinen määrä vaikutuskohteita löytyy tuulivoimankin osalta eikä tuossa ole edes kaikki. Ja kaikki merkittävät ympäristövaikutukset tulee arvioida YVA-menettelyssä. 

"Osalle vaikutuskohteista arviointitavat ovat jopa jossain määrin selkeät, mutta esimerkiksi meluvaikutusten osalta on hyvinkin ristiriitaisia käsityksiä.

Osalle vaikutuskohteista arviointitavat ovat jopa jossain määrin selkeät, mutta esimerkiksi meluvaikutusten osalta on hyvinkin ristiriitaisia käsityksiä. Siinäpä suunnitelmien laatijat ja virkamiehet ovat yhtä lailla voimassa olevan lainsäädännön ja ohjeistuksen varassa, kuten kansalainen on yksin omien tuntemustensa ja epäilyjensä kanssa. YVA-menettelyn keskeisenä ajatuksena onkin osallistumisen mahdollisuus laajasti paitsi viranomaisten ja järjestöjen kuulemisella, myös kansalaisten kuuleminen antaa tärkeää signaalia hankkeen toteuttamiselle.

Minne tuuli kuljettaa?

Entä mitä tuuli tuo tullessaan? Kunnille toivon mukaan niitä paljon odotettuja euroja, joista osa toivottavasti sataa myös kuntalaisten hyvinvoinnin laariin. Kunnalle esiintyminen ns. ilmastoystävällisen energian kannattajana lienee imagollisesti ihan hyvä juttu. Rakentamisvaiheessa toivottavasti myös työllistymisen kautta tulevat hyödyt kartuttavat kuntalaisten elintasoa. 

Mutta mitäpä se vie mennessään? Erämaisten alueiden pilkkoontuminen, luonnonrauhaisten alueiden äänimaiseman muuttuminen, eikä vähäisimpinä maisemalliset seikat, joita parhaimmillaan kokonaiskorkeudeltaan 300 metriin ulottuvat myllyt muuttavat. Toisaalla vaakakupissa painaa myös isot globaalit kysymykset, joihin Suomikin on osaltaan sitoutunut. Ilmastonmuutos ei liene niistä vähäisimpiä.   

Limnologi
Arja Koistinen
Keski-Suomen ELY-keskus


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti