Kohti strategisesti johdettua liikennejärjestelmän kehittämistä


Kuluva vuosi on käynnistynyt liikenteen näkökulmasta odottavissa oloissa. Covid-19 -epidemia vaikuttaa liikkumiseen ja kuljettamiseen voimakkaasti. Keski-Suomen pääteillä ajoneuvoliikenteen määrä laski vuonna 2020 liki 10 % edelliseen vuoteen nähden. Muutos mukailee koko maan tilannetta. Elinkeinoelämän tilannetta heijasteleva raskaan liikenteen määrän muutos oli Keski-Suomessa koko maan keskiarvoa suurempi, mikä kuvaa alueemme tieverkon merkitystä koko maan kannalta. Joukkoliikenteen matkustajamäärien jyrkkä lasku, siitä seurannut vuorojen vähentäminen ja joukkoliikenneyritysten talousvaikeudet muodostivat kehän, josta ulospääsy vaatii määrätietoisia toimia.

Vielä osin on arvoitus miten epidemia muuttaa liikennettä ja millä aikajänteellä erilaisissa ympäristöissä. Samanaikainen pyrkimys fossiilittomaan liikenteeseen, ilmeinen epidemiasta seuraava talouden elvytystarve ja harvaan asutun maan laajan liikenneverkon jatkuva ylläpidon tarve luovat kysyntää liikennejärjestelmän pitkäjänteisemmälle suunnittelulle.

"Hallitusohjelmassa sovittu ja parlamentaarisessa ohjauksessa valmisteltu valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa pitkään kaivatun strategisen selkänojan kaikille alan toimijoille.

Hallitusohjelmassa sovittu ja parlamentaarisessa ohjauksessa valmisteltu valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa pitkään kaivatun strategisen selkänojan kaikille alan toimijoille. Kevään aikana eduskunnan käsittelyyn selontekona tuleva suunnitelma on merkittävä tulevien vuosien suunnannäyttäjä, joka toteutuessaan tuo liikennejärjestelmän kehittämiseen odotettua vakautta ja ennakoitavuutta. Tienpidon näkökulmasta oleellisia asioita ovat mm. perusväylänpidon rahoituksen turvaaminen, kestävien liikkumismuotojen esittäminen ja investointien kohdentaminen keskeiselle tieverkolle.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa samanaikaisesti on laadittu liikenneverkon nykytilaa, puutteita ja kehittämistarpeita kuvaava liikenneverkon strateginen tilannekuva. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoitusraamia ja tilannekuvaa vertaamalla on helppo havaita, että väyläverkolla on moninkertainen määrä kehittämistarpeita suunnitelmakaudella käytettävissä olevaan rahoitukseen nähden.

"...väyläverkolla on moninkertainen määrä kehittämistarpeita suunnitelmakaudella käytettävissä olevaan rahoitukseen nähden.

Väylävirasto valmistelee kevään aikana liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettyjä periaatteita noudattavan koko väyläverkon investointeja käsittelevän investointiohjelman. Ohjelma toimii jatkossa pohjana hallinnonalan talousarvioesityksille. Päätökset hankkeiden toteuttamisesta tekee eduskunta talousarvion käsittelyn yhteydessä totuttuun tapaan. Keski-Suomen tieverkon osalta strateginen tilannekuva tunnistaa oivallisesti kohteet, joihin liittyvät palvelutasopuutteet on tunnistettu jo pitkään. Pääosassa näistä kohteista suunnitelmat ovat pitkällä.

Kirjoitus on Keski-Suomen vuoden 2021 tienpidon ja liikenteen suunnitelman esipuhe. Koko suunnitelma löytyy Keski-Suomen ELY-keskuksen nettisivuilta. Voit tutustua siihen täällä.  

Ylijohtaja
Jukka Lehtinen
Keski-Suomen ELY-keskus



 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rauhoitettujen eläinten hallussapito, myynti ja vaihtaminen on kielletty

Kuva
Kuva: Eeva-Maria Tidenberg, Jyu luontomuseo Keskisuomalaisessa oli 9.10. artikkeli Sisä-Suomen poliisilaitoksen Jyväskylän poliisiasemalla edellisenä päivänä järjestämästä huutokaupasta. Tapahtuman yhteydessä poliisi oli myynyt täytetyn huuhkajan. Artikkelissa ei mainittu sitä, että rauhoitettujen eläinten hallussapito, myynti, vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi ja vaihdettavaksi on kielletty. Suomen luonnonvaraiset nisäkkäät ja linnut, lukuun ottamatta riistaeläimiä ja joitakin rauhoittamattomia lajeja, ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Muiden eläinryhmien osalta rauhoitetut lajit luetellaan luonnonsuojeluasetuksessa. Rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden haltuun ottaminen on kielletty. Kielto koskee myös pesien, munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden haltuun ottamista. Kaikkien rauhoitettujen lintulajien ja monen nisäkäslajin osalta kielletään myös yksilön, sen osan tai johdannaisen hallussapito ja kuljetus. Näihin kieltoihin voi hakea poikkeamista
Lue lisää

Uusi tieliikennelaki alkaa näkyä konkreettisesti myös Keski-Suomessa

Kuva
Suomessa astui kesäkuun alussa voimaan uusi tieliikennelaki, joka näkyy tien päällä selvimmin uusina liikennemerkkeinä ja keltaisen tiemerkintävärin poistumisena. Meilläkin Keski-Suomessa muutostyöt on aloitettu. Kerromme tässä blogissa siitä, mitä kaikkea on luvassa. Uuden tieliikennelain myötä keltainen sulkuviiva muuttuu valkoiseksi ja teiden varteen tulee useita uusia liikennemerkkejä. Monia merkkejä on myös selkeytetty. Muuttuneet liikennemerkit korvataan pääosin 10 vuoden siirtymäajan puitteissa. Lue lisää uudesta tieliikennelaista Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sivuilta . Jos muutoksen haluaa tiivistää esimerkiksi pyöräilyväylien osalta mahdollisimman lyhyesti, virke voisi kuulua seuraavasti: tulee enemmän ja yksinkertaistettuja liikennemerkkejä, jotta jäisi mahdollisimman vähän epäselvää siitä, kenellä on väistämisvelvollisuus. Kaiken takana on siis turvallisuus.                      ”Tulee enemmän ja yksinkertaistettuja liikennemerkkejä, jotta jäisi                  
Lue lisää

ELY-keskus valvoo, kun maaperää pitää puhdistaa

Kuva
Suomessa kuten myös muualla maailmalla maaperän pilaantuminen on suuri ongelma. Yleisimmät Suomessa maaperää pilaavat toiminnot ovat polttoaineiden jakelu ja varastointi, jätteenkäsittely, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus, ampumaradat, metalliteollisuus, sahat ja kyllästämöt, taimi- ja kauppapuutarhat sekä muu teollisuus. Mikäli maaperässä on sellaisina pitoisuuksina haitta-aineita, joista saattaa olla vaaraa ympäristölle, eliöstölle tai terveydelle, on maaperä pilaantunutta. Silloin se saattaa vaatia kunnostamista. Maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen alettiin kiinnittää huomiota suuremmassa mittakaavassa vasta 1990-luvulla. Ennen puhuttiin maaperän tai pohjaveden saastumisesta, nykyisin pilaantumisesta. Käytännössä maaperä on joko pilaantunutta tai pilaantumatonta; termiä puhdas maaperä ei voida käyttää, sillä maaperässä saattaa aina olla pieninä pitoisuuksina esimerkiksi metalleja. Uudisrakennuksen maansiirtotyöt käynnissä. Ulospäin ei näy, että samalla tehdään pilaant
Lue lisää