Luomuvalvonta on viljelijän tukena ja tuotannon takuumerkkinä

Luomuasiantuntija Riitta Laitinen ELY-keskuksesta (kesk.) antamassa ajantasaista
 ohjeistusta Pukkimäen viljelijäpariskunta Heljä ja Asko Mäkiselle.

Pukkimäen tilalla Muuramessa lehmänpito lopetettiin jokusia vuosia sitten. Tilalla päätettiin siirtyä lampaisiin ja luomuun. Luonnonmukainen ajattelu oli ollut viljelijöiden sydäntä lähellä jo 80-luvulta saakka, joten siirtyminen oli luontevaa. Luomu on kuitenkin myös viranomaisvalvontaa, -tukea ja -neuvontaa. Onko se enemmän taakka vai sittenkin myyntivaltti ja takuu puhtaasta lähiruuasta? Annetaan viljelijöille puheenvuoro.

Matkaamme Mäkisen Heljän ja Askon luomutilalle Keski-Suomen ELY-keskuksen luomuasiantuntijan Riitta Laitisen kanssa. Riitta pohjustaa jo valmiiksi, että Pukkimäen tilalla luomu tarkoittaa luonnonmukaista viljelyä niin kasvi- kuin eläintuotannossa ja vieläpä alhaisessa jalostuksessa. Toisin sanoen tila saa myydä jalostamattomia lihatuotteita luomuna suoraan asiakkaille. Tila on ilmoittautunut luomuun vuonna 2015 ja lampaita on reilut sata.

Nyt kyseessä on neuvontakäynti. Heljä ja Asko ovat valveutuneita viljelijöitä, mutta aina on jotain kysyttävääkin, esimerkiksi eläinten lääkitykseen liittyen. Pitää olla tarkkana, koska luomusäädöksiä ei haluta rikkoa. Jos kyseessä olisi luomutarkastukseen liittyvä käynti, mukana olisi erillinen tarkastajakin.

"Minua hirvitti etukäteen kaikki paperityö - turhaan"

Usein kaikkeen viranomaisten taholta valvottuun liitetään mielikuvissa ankara byrokratia. Se pelotti myös etenkin Heljä Mäkistä luomuun siirtymiseen yhteydessä. Asiaa ei helpottanut ollenkaan se, että viljelijään kohdistuu niin monelta muultakin suunnalta byrokratiaa.

– Minua hirvittivät kaikki paperit. Ihan jos suoraan sanon! Mutta onneksi tuo kumppani on järkevä ja menee järjestelmällisesti. Jokainen paperi tuli sitten kuitenkin tehtyä ajallaan. Kun ne tuli kerran tehtyä, sittenhän se on jo tuttua hommaa, Heljä naurahtaa.

Itse asiassa luomuun siirtymisessä ei ole sen enempää paperityötä kuin tavanomaisessa viljelyssäkään. Ainoa seikka tulee siinä, että luomussa asiat katsotaan kerran vuodessa tarkasti läpi. Mutta kuten Heljä ja Asko toteavat, siitä on viljelijälle hyötyä, kun kaikki tulee dokumentoiduksi.

"Itse asiassa luomuun siirtymisessä ei ole sen enempää paperityötä kuin tavanomaisessa viljelyssäkään.  

– Tässä luomuvalvonnassakin on neuvonnallinen asenne, mikä on aivan oleellista. Tämä ei ole ollut sitä, että tarkastetaan ja puututaan ankarasti heti, jos on jotain huomauttamista. Ei ole syyttelyä, se on ihan kokonaan pois. Omasta kokonaisvaltaisesta asenteesta tämä on kiinni, Asko säestää vaimoaan.

Pukkimäen tilan luomueläimillä on runsaasti tilaa viettää talvisinkin lauheata lampaan elämää.

Valvonta on kuluttajalle tae puhtaasta ruuasta ja viljelijälle myyntivaltti

– Kyllä nyt olen ymmärtänyt tämän luomutarkastuksen, kun tässä on vuosia mennyt. Aluksi ajattelin, että se on vaan kyttäämistä ja eikö meihin luoteta. Mutta kun on niin monenlaista säheltäjää tuolla markkinoilla, niin me pystymme oikeasti sanomaan, että tämä merkki [luomu] meinaa jotakin. Sen kun ymmärtää, byrokratiankin ymmärtää, Heljä sanoo vakavasti.  

Kiinnostus siirtymisessä luomutuotantoon on Laitisen Riitan mukaan kasvanut. Yhtenä syynä on ollut se, että tavanomaisessa viljelyssä pienehköt tilakoot eivät vain yksinkertaisesti kannata. Miten sitten luomu pitää ymmärtää? Onko se vain markkinointikikka, joka toimii kuluttajien muuttuessa yhä enemmän ympäristötietoisemmiksi? Tai viljelijälle kirjaimellisesti viimeinen oljenkorsi ennen ovien laittamista lopullisesti säppiin?

"Kiinnostus siirtymisessä luomutuotantoon on kasvanut. Yhtenä syynä on ollut se, että tavanomaisessa viljelyssä pienehköt tilakoot eivät vain yksinkertaisesti kannata.  

– Arvostuskysymys tämä on hyvin pitkälle. Jos on semmoinen viljelijä, että se viimeinen sato on sieltä otettava ja se on se, millä saa sen sulan hattuun niin silloin tämä ei onnistu minun mielestä, Heljä arvioi.

Pukkimäen tilalla asiaa on vuosien varrella aivan selvästi pohdittu enemmänkin kuin yhden kerran. Viljelijäpariskunnasta huokuvat arvot, jotka heitä ohjaavat.

Tilan emännällä ja isännällä teettää lopputalvesta ympärivuorokautista kiirettä,
kun karitsoimisen aika koittaa. ELY-keskuksen Riitta Laitinen
tutkailemassa lampaiden olosuhteita.

– Tämä on enemmän kokonaisuutta. Luonnon ja maaperän ja kaiken kanssa. Maaperä on kaiken alku ja tärkein. Siihen kiinnittää aivan eri tavalla huomiota kuin tavanomaisessa viljelyssä. Pitää paremmin ymmärtää koko ekosysteemin toiminta. Ettei hiili ja humuskerros karkaa. Tavanomaisessa viljelyssä kun on sitä ongelmaa. Luomussa ihan päinvastoin, sillä silloin maaperä sitoo vettäkin paremmin ja vapauttaa ravinteita sopivammin. Ne kaikki hyppyhäntäiset, madot, sienet ja bakteerit kuuluvat maaperään luonnollisena osana, pariskunta pohdiskelee painokkaasti.

"Maaperä on kaiken alku ja tärkein.

Eikä sitä voi kiistää, etteikö luomulla oikeasti olisi yhä enemmän kysyntää kuluttajien keskuudessa.

– Kyllä se markkinointivaltti ainakin lampaalle on. Ihmiset ovat sanoneet, että tuoreessa luomutuotetussa on myös selkeä makuero pitkillä päiväyksillä olevaan tuontipakastelihaan verrattuna, Heljä päättää.

Teksti ja kuvat: 

Santtu Lytsy
Keski-Suomen ELY-keskus