Vesistö- ja kalataloushankkeisiin merkittävä panostus


Nyt on erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa laajoja hankkeita!


Logo, jossa lukee vaikuta vesistöön. Vesienhuollon tehostamisohjelma. Nyt on veden vuoro.


Ympäristöministeriön käynnistämä Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.

Vesistöjen kunnostaminen on yleishyödyllistä toimintaa, jolla on parhaimmillaan laaja-alaisia positiivisia vaikutuksia. Kunnostusten onnistuminen sekä tulosten ja vaikuttavuuden saaminen vaatii usein myös laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Nyt haussa olevat avustukset mahdollistavat hankkeiden aloittamisen, joiden vaikutukset voivat yltää valuma-alueen latvoilta pääaltaille saakka. 

"Nyt haussa olevat avustukset mahdollistavat hankkeiden aloittamisen, joiden vaikutukset voivat yltää valuma-alueen latvoilta pääaltaille saakka. 

Avustuksia on tällä hetkellä haettavissa poikkeuksellisen hyvin. Harkinnanvaraiset valtionavustukset vesistö- ja kalataloushankkeisiin vuodelle 2021 ovat haettavissa 15.10.-30.11.2020. Lisäksi avustushaku maa- ja metsätalouden vesienhallintaan vuosille 2019-2023 ja vaelluskalakantojen elvyttämiseen vuosille 2020-2022 on auki. Riippuen avustuksesta, haut on keskitetty eri ELY-keskuksille. Saat tarkempaa lisätietoa ELY-keskuksen sivuilta.

Keski-Suomessa toimintansa aloittaa lähiaikoina maakunnallinen vesistökunnostusverkosto, jolle perustetaan vuoden 2020 aikana kotisivut. Tiedotamme sivustosta tarkemmin sivujen auettua. Sivut tulevat sisältämään laajalti tietoa aina biologis-ekologisesta perustiedosta rahoituksiin sekä kunnostusten toimintamalleihin liittyen, keskittyen kuitenkin Keski-Suomen alueella toimimiseen.

Hyvinvoivat vesistöt ovat tärkeä aarreitta meille kaikille.


ELY-keskuksen avustukset vesistöhankkeisiin


Keski-Suomen ELY-keskus on myöntänyt harkinnanvaraisia avustuksia vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin, muun muassa erilaisiin valuma-alue-, järvi- ja virtavesikunnostuksiin. Avustuksen suuruus on pääsääntöisesti enintään 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Avustuksen osuus voi olla suurempi, mikäli hanke edistää vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisen sekä niitä toimeenpanevien toimenpideohjelmien toteuttamista. 

Harkinnanvaraista avustusta voidaan myöntää hankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin, hankkeen luvista perittäviin maksuihin sekä säädös- ja lupavelvoitteiden täyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Avustusta voi saada järjestäytynyt taho. Avustuksia ovat saaneet muun muassa kalastusalueet, osakaskunnat, metsästysseurat, vesioikeudelliset yhteisöt ja kunnat.

Heräsikö ajatuksia? Ota yhteyttä asiantuntijaamme Jouniin, joka kertoo lisää! 

Vesienhoidon asiantuntija
Jouni Kivinen
p. 0295 024 814
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Jouni kuvassa oikealla :)


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rauhoitettujen eläinten hallussapito, myynti ja vaihtaminen on kielletty

Kuva
Kuva: Eeva-Maria Tidenberg, Jyu luontomuseo Keskisuomalaisessa oli 9.10. artikkeli Sisä-Suomen poliisilaitoksen Jyväskylän poliisiasemalla edellisenä päivänä järjestämästä huutokaupasta. Tapahtuman yhteydessä poliisi oli myynyt täytetyn huuhkajan. Artikkelissa ei mainittu sitä, että rauhoitettujen eläinten hallussapito, myynti, vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi ja vaihdettavaksi on kielletty. Suomen luonnonvaraiset nisäkkäät ja linnut, lukuun ottamatta riistaeläimiä ja joitakin rauhoittamattomia lajeja, ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Muiden eläinryhmien osalta rauhoitetut lajit luetellaan luonnonsuojeluasetuksessa. Rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden haltuun ottaminen on kielletty. Kielto koskee myös pesien, munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden haltuun ottamista. Kaikkien rauhoitettujen lintulajien ja monen nisäkäslajin osalta kielletään myös yksilön, sen osan tai johdannaisen hallussapito ja kuljetus. Näihin kieltoihin voi hakea poikkeamista
Lue lisää

Uusi tieliikennelaki alkaa näkyä konkreettisesti myös Keski-Suomessa

Kuva
Suomessa astui kesäkuun alussa voimaan uusi tieliikennelaki, joka näkyy tien päällä selvimmin uusina liikennemerkkeinä ja keltaisen tiemerkintävärin poistumisena. Meilläkin Keski-Suomessa muutostyöt on aloitettu. Kerromme tässä blogissa siitä, mitä kaikkea on luvassa. Uuden tieliikennelain myötä keltainen sulkuviiva muuttuu valkoiseksi ja teiden varteen tulee useita uusia liikennemerkkejä. Monia merkkejä on myös selkeytetty. Muuttuneet liikennemerkit korvataan pääosin 10 vuoden siirtymäajan puitteissa. Lue lisää uudesta tieliikennelaista Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sivuilta . Jos muutoksen haluaa tiivistää esimerkiksi pyöräilyväylien osalta mahdollisimman lyhyesti, virke voisi kuulua seuraavasti: tulee enemmän ja yksinkertaistettuja liikennemerkkejä, jotta jäisi mahdollisimman vähän epäselvää siitä, kenellä on väistämisvelvollisuus. Kaiken takana on siis turvallisuus.                      ”Tulee enemmän ja yksinkertaistettuja liikennemerkkejä, jotta jäisi                  
Lue lisää

ELY-keskus valvoo, kun maaperää pitää puhdistaa

Kuva
Suomessa kuten myös muualla maailmalla maaperän pilaantuminen on suuri ongelma. Yleisimmät Suomessa maaperää pilaavat toiminnot ovat polttoaineiden jakelu ja varastointi, jätteenkäsittely, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus, ampumaradat, metalliteollisuus, sahat ja kyllästämöt, taimi- ja kauppapuutarhat sekä muu teollisuus. Mikäli maaperässä on sellaisina pitoisuuksina haitta-aineita, joista saattaa olla vaaraa ympäristölle, eliöstölle tai terveydelle, on maaperä pilaantunutta. Silloin se saattaa vaatia kunnostamista. Maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen alettiin kiinnittää huomiota suuremmassa mittakaavassa vasta 1990-luvulla. Ennen puhuttiin maaperän tai pohjaveden saastumisesta, nykyisin pilaantumisesta. Käytännössä maaperä on joko pilaantunutta tai pilaantumatonta; termiä puhdas maaperä ei voida käyttää, sillä maaperässä saattaa aina olla pieninä pitoisuuksina esimerkiksi metalleja. Uudisrakennuksen maansiirtotyöt käynnissä. Ulospäin ei näy, että samalla tehdään pilaant
Lue lisää