Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

tiistai 5. maaliskuuta 2019

Elämän eliksiiri ja kuinka sitä käytetään Keski-Suomessa



Kuka juo…

Leikkimielisessä vertailussa Keski-Suomen kotitalouksien vedenkulutuksesta suurimmiksi vedenkuluttajiksi nousivat Jämsä ja Uurainen, reilun 170 litran vuorokausikulutuksellaan asukasta kohden. Lähelle tätä suurusluokkaa ylsivät myös Hankasalmen, Jyväskylän, Kinnulan, Petäjäveden ja Pihtiputaan kuntien vedenkuluttajat. *

Vesipiheimmiksi kunniksi tässä vertailussa osoittautuivat Keuruu, Multia, Saarijärvi ja Toivakka, kaikki alle 100 l/as/vrk:n vedenkulutuksellaan. Keskimääräiseksi veden ominaiskulutukseksi Keski-Suomessa saadaan 133 l/as/vrk, mikä on hiukan alempana valtakunnan keskiarvoa, joka on 140.

Vertailu on tehty vuoden 2014 vedenkäyttötiedoista, jolloin oli käytettävissä kunnalliseen vedenjakeluun liittyneiden asukasluvun lisäksi eriteltynä myös vesilaitosten kotitalouksille toimittamat vesimäärät kyseisenä vuonna. Nämä lukemat ovat lähinnä suuntaa antavia, ja riippuvat liittyjämäärien ja vedenkulutuksen ilmoitustavan tarkkuudesta. Jos esimerkiksi maatiloja ei ole eritelty kotitalouksista, vedenkulutuslukema luonnollisesti kasvaa. Verkoston pituus ja kunto voivat osaltaan vaikuttaa melko suuriin eroihin näissä lukemissa kuntien välillä. Varmaa on kuitenkin, että varaa on yhä parantaa – ja pienentää hyvillä valinnoilla ylimääräistä vedenkulusta.

* Kunnan/kaupungin pääasiallisen vesihuoltolaitoksen vedenkäyttötilasto.

… ja mitä Keski-Suomessa?

Keski-Suomessa pohjavesi on yleensä hyvälaatuista ympäri maakuntaa. Niinpä vedenotta­moi­denkin toimittama talousvesi on pääsään­töi­sesti laadultaan hyvää. Useim­mi­ten ongelmana pohjavedessä on liiallinen syövyt­tä­vyys putkistoissa, jota säädellään erilaisin alkalointi­menetel­min. Joillakin vedenotta­moilla pohjavedessä esiintyy myös korkeahkoja rauta- ja mangaanipitoi­suuksia, mikä voi näkyä esim. pyykin värjäytymisenä ruskean tai mustan sävyiseksi.

Yksityisillä talouksilla on monenlaisia kaivoja. Kuilukaivojen veden tärkeimpiä laatuongelmia ovat liiallinen raudan, mangaanin tai nitraatin määrä, syövyttä­vyys tai huono hygieenisyys sekä pintavesien pääsy kaivoon. Porakaivojen vedenlaatua heikentävät yleensä rauta ja mangaani, kun taas lähteiden vedenlaatua saattaa huonontaa nitraatti. Muut ongelmat pohjavedelle aiheutuvat lähinnä maankäytön ja pohjaveden suojelutarpeen välisestä ristiriidasta.

Kunnan vedenottoon ja vedenjakeluun vaikuttaneita yksittäisiä pilaantumistapauksia on ollut viime vuosina muutama. Lisäksi yksityistalouksien kaivoissa vesi on ajoittain päässyt loppumaan kuivuuden takia. Vedenottamoille on rakennettu lisäkaivoja lähinnä kasvaneen kulutuksen takia.

Pohjavesien pinnat jatkavat laskuaan kohti kevätalhoaan. Olosuhteet lumen sulamisen aikaan määräävät pohjaveden pinnan nousun suuruuden. Kevättalvella saattaa kuitenkin yksityisissä talousvesikaivoissa olla veden vähyyttä.

Kirjoittajat:

Hydrogeologi Kari Ilmmer
Suunnittelija Okko Kiiski

Keski-Suomen ELY-keskus

1 kommentti:

  1. Hyvä, että lisäkaivoja rakennetaan tarpeen mukaan. Meillä on mökillä melko huonolaatuinen vesi. Vedensuodatin olisi varmasti kätevä. Vettä kyllä riittää. Sen ongelman huomaa siinä, kun tahtoo jotain esimerkiksi keittää tai käydä suihkussa, niin ei vesi ole niin hyvälaatuista kuin se pitäisi olla.

    VastaaPoista