Varautuminen on tärkeä asia – Miten se näkyy ELYn toiminnassa?

Yhteiskuntamme on tullut hyvin häiriöherkäksi. Lisääntyneet luonnonilmiöt aiheuttavat häiriöitä ja ulkoisessa turvallisuusympäristössämme on havaittavissa myös muutoksia. Muun muassa näihin  uhkiin pyritään ennakolta varautumaan. Mitä varautuminen on?

”Varautuminen tarkoittaa toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa” (Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017).

Julkisella hallinnolla on vastuu yhteiskunnan toimivuudesta. Alueellisella tasolla ELY-keskus on merkittävä toimija lukuisine varautumiseen liittyvine tehtävineen. Vaikka ELY-keskuksen varautumistyö ei näy uutisvirrassa eikä ELY-keskuksen ulkoisessa toiminnassa niin selkeästi, todellisuudessa varautuminen on virkamiehen arkipäivää, osa omaa työtä.

Verkottuminen ja verkostoituminen varautumistehtävissä on välttämätöntä. Joidenkin ELY-keskuksen varautumistehtävien hoitaminen vaatii valtakunnanlaajuisia viranomaisverkostoja. Nykypäivänä poikkihallinnollisuus varautumistehtävien suorittamisessa eri viranomaistahojen välillä on tärkeää, koska toteutuessaan häiriötilanteiden vaikutukset ovat merkittäviä ja koskettavat useita viranomaistahoja.

ELY-keskuksen sisällä vastuualueiden välinen yhteistyö toimii hyvin. Paremman yhteistoiminnan saavuttamiseksi raja-aitoja tulee eri hallinnonalojen väliltä purkaa entistä enemmän. Yhteiskunnan toimivuuden vuoksi yhteistoiminta elinkeinoelämän kanssa on tärkeää ja joissakin varautumistehtävissä välttämätöntä, kolmatta sektoria unohtamatta. ELY-keskus on mukana varautumiseen liittyvissä yhteistyöfoorumeissa niin alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.

Lakisääteisten vaatimusten lisäksi ELY-keskuksen moninaiset varautumis- ja valmiustehtävät ovat hyvin tarkkaan ohjattuja ja koordinoituja ministeriöiden ja virastojen taholta. Valmiuslain käyttöönotto on korkean kynnyksen takana, joten varautumiseen ja valmiuden ylläpitoa varten on normaaliajan lainsäädäntöön esitetty muutoksia. Näillä muutoksilla pyritään saamaan jo valmiuden kohottamisvaiheessa riittävät toimivaltuudet viranomaisille. 

Valmiussuunnittelu on varautumisen kulmakivi. Varautumistoiminnan tehostamiseksi riskienhallinnan keinoja tullaan ottamaan entistä enemmän käyttöön valmiussuunnittelun kohdentamisessa ja kehittämisessä.

Vaikka organisaatiot ja hallintomallit muuttavat muotoaan, varautumistehtävät ja niiden ohjaus eivät katoa. Varautumisen osa-alueella organisaatiomuutos on aina riskitekijä.

Valmiuspäällikkö

Tuomo Kärkkäinen

Keski-Suomen ELY-keskus