Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

keskiviikko 24. lokakuuta 2018

ELY-keskus valvoo, kun maaperää pitää puhdistaa

Suomessa kuten myös muualla maailmalla maaperän pilaantuminen on suuri ongelma.

Yleisimmät Suomessa maaperää pilaavat toiminnot ovat polttoaineiden jakelu ja varastointi, jätteenkäsittely, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus, ampumaradat, metalliteollisuus, sahat ja kyllästämöt, taimi- ja kauppapuutarhat sekä muu teollisuus. Mikäli maaperässä on sellaisina pitoisuuksina haitta-aineita, joista saattaa olla vaaraa ympäristölle, eliöstölle tai terveydelle, on maaperä pilaantunutta. Silloin se saattaa vaatia kunnostamista.

Maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen alettiin kiinnittää huomiota suuremmassa mittakaavassa vasta 1990-luvulla. Ennen puhuttiin maaperän tai pohjaveden saastumisesta, nykyisin pilaantumisesta. Käytännössä maaperä on joko pilaantunutta tai pilaantumatonta; termiä puhdas maaperä ei voida käyttää, sillä maaperässä saattaa aina olla pieninä pitoisuuksina esimerkiksi metalleja.


Uudisrakennuksen maansiirtotyöt käynnissä. Ulospäin ei näy, että
samalla tehdään pilaantuneen maaperän puhdistamistoimenpiteitä.

Usealla pilaantuneella maa-alueella, esimerkiksi teollisuusalueilla, toiminta voi vielä jatkua, vaikka alue tiedetään pilaantuneeksi. Pilaantuneen maa-alueen kunnostamiseen tulee kuitenkin ajankohtaiseksi, kun alueen maankäyttö muuttuu herkemmäksi. Esimerkiksi kaupunkien kasvaessa vanhoja teollisuustontteja tai jakeluasema-alueita halutaan kaavoittaa asuinkäyttöön tai vaikka entinen saha-alue halutaan ottaa käyttöön puistoalueeksi tai päiväkotitontiksi.



Pilaantuneen maaperän puhdistamisen prosessi


Vastuu pilaantuneen maaperän puhdistamistarpeen selvittämisestä ja puhdistamisesta on ensisijaisesti pilaantumisen aiheuttajalla. Mutta pilaantuneen alueen kiinteistönomistaja tai -haltija tai kunta voivat joutua kunnostamaan pilaantuneen alueen, mikäli aiheuttajaa ei saada vastuuseen.

"Vastuu pilaantuneen maaperän puhdistamistarpeen selvittämisestä ja puhdistamisesta on ensisijaisesti pilaantumisen aiheuttajalla."

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus on usein kallis ja aikaa vievä projekti. Hyvässä kunnostuksen suunnittelussa tehdään riskinarvio mm. maaperässä olevien haitta-aineiden kulkeutumisesta ympäristöön, ja arvioidaan miltä osin ja kuinka laajalti maaperää on syytä puhdistaa ilman jatkossa ympäristölle aiheutuvaa vaaraa. Tällöin voidaan rajata alueelta poiskuljetettavien maamassojen määrää ja siten vähentää esimerkiksi kuljetuksista koituvia kaatopaikkamaksuja.

Käytännön töihin voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus ELY-keskukselle. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Toisinaan maaperän pilaantuneisuus tai sen laajuus havaitaan kuitenkin vasta maarakennustöiden alettua, jolloin ilmoituksesta tehtävälle ELY-keskuksen päätökselle jää vain vähän aikaa, mikäli on tarkoituksenmukaista olla pitkittämättä rakennustöiden aloittamista.


Entistä huoltoasemapohjaa

ELY-keskus tarkastaa ilmoituksen ja antaa siitä päätöksen, jossa on maaperän puhdistamista koskevia määräyksiä puhdistamistavoitteineen. Lisäksi voidaan antaa määräyksiä pois kuljetettavista maamassoista ja jätteistä tai kaivantoihin kertyvien vesien käsittelystä tai pohja- tai pintavesien kunnostusaikaisista tai sen jälkeisistä tarkkailuista.


"ELY-keskus tarkastaa ilmoituksen ja antaa siitä päätöksen, jossa on maaperän puhdistamista koskevia määräyksiä puhdistamistavoitteineen."

Maaperän puhdistaminen tulee tehdä ulkopuolisen ympäristökonsultin valvonnassa ja kunnostuksesta tulee laatia loppuraportti, joka on toimitettava ELY-keskukselle. ELY-keskus hyväksyy loppuraportin tai antaa puhdistamista koskevia lisämääräyksiä.

Osana toimenkuvaani on käsitellä pilaantuneen maaperän kunnostamistehtävät ja esitellä päätökset esimiehelleni. Geologina toimiva kollegani valvoo ELY-keskuksen taholta kunnostamistöitä.

Maaperän pilaantumista aiheuttavat useimmiten pienimuotoisemmat päästöt maaperään, kuten työkoneiden polttoaine- tai öljypäästöt onnettomuustilanteissa tai kiinteistöjen öljysäiliöiden vuodoissa. Tällöin voi riittää ulkopuolisen ympäristökonsultin ELY-keskukselle antama tieto vahingosta, ja maaperän puhdistus voidaan aloittaa ELY-keskuksen luvalla ilman erillistä selvitystä ja siitä tehtävää ilmoitusta. Kunnostustyöstä on kuitenkin tehtävä loppuraportti kunnostustöiden valmistuttua ja toimitettava se ELY-keskukselle.

Pilaantunutta maata keskellä kaupunkia


Jyväskylän keskustassa sijaitsee vanha ns. Reimarin huoltoasemakiinteistö, jolle ryhdytään rakentamaan uudisrakennusta loppuvuodesta 2018. Aiemmasta huoltoasematoiminnasta on aiheutunut polttoainepäästöjä maaperään. Maaperää on ennenkin kunnostettu. Kun alueelle tulee uudisrakennus, on maaperän kuntoa tutkittu uudelleen. Koska siinä on edelleen havaittu olevan haitta-aineita, mm. bensiiniä ja dieseliä, on maaperää kunnostettava lisää.

Maaperän puhdistamisesta tehtiin ilmoitus ELY-keskukselle, joka antoi asiasta päätöksen elokuussa 2017. Päätöksessä määrättiin puhdistustavoitteiden lisäksi mm. että maaperään on asennettava huokoskaasuputkisto, jolla maaperästä ”tuuletetaan” pois haihtuvia orgaanisia hiilivetyjä siten, etteivät ne kulkeudu rakennettavan uudisrakennuksen rakenteisiin.

Aiheesta lisää (ymparisto.fi)

Ylitarkastaja
Petri Poikonen
Keski-Suomen ELY-keskus


1 kommentti: