Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Harjoittelijana Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Kesä alkaa olla lopuillaan ja niin myös harjoitteluni Keski-Suomen ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvaravastuualueen tehtävissä. Kolme kuukautta on kulunut vauhdilla, ja olen ollut harjoittelujaksooni erittäin tyytyväinen. Takana on paljon mielenkiintoisia työtehtäviä, asiakaskohtaamisia ja hämmentävällä tavalla karvaisia orvokkeja.

Kun viime keväänä hain harjoittelijan paikkaa Keski-Suomen ELY-keskuksesta, innostuin työpaikkailmoituksessa annetusta monipuolisesta kuvauksesta. Harjoittelussa pääsisi tekemään töitä sekä ympäristön- että luonnonsuojelun parissa monissa eri tehtävissä. Juuri monipuolisuus on opintojeni aikana ollut minua kiehtova juttu, joten tämä harjoittelu vaikutti sopivan minulle paremmin kuin hyvin. Hain paikkaa, sain kuin sainkin kutsun haastatteluun ja minut valittiin! Niinpä pakkasin tavarani Joensuussa pahvilaatikoihin ja minusta tuli kolmeksi kuukaudeksi keskisuomalainen.
Monipuoliset työtehtävät vastasivat ennakko-odotuksia
Odotukseni harjoittelun suhteen olivat melko kovat, enkä ole onnekseni joutunut pettymään. Olen ollut mukana muun muassa METSO-inventoinneissa, perinnebiotooppien inventoinnissa, ympäristölupavalvontatehtävissä ja leväseurannassa. Inventointitöissä olen päässyt näkemään hienoja erilaisia elinympäristöjä vanhoista metsistä perinneniittyihin. Perinneympäristöissä työpäiviä kasvilajien kartoituksen parissa on ilahduttanut erityisesti kaikenkarvaiset laiduntajat ja uhanalaisten kasvilajien löytyminen muun kasvillisuuden joukosta.
Nämä ponit avustivat omalla tavallaan kasvilajien kartoitusta
Harjoittelu on tarjonnut mielestäni sopivan määrän vastuuta ja haasteita. Suurimman osan päivistä olen viettänyt työparin kanssa, mutta olen myös saanut mahdollisuuden työskennellä itsenäisesti ja ottaa vastuuta omien töideni etenemisestä. Haasteellista on ollut töiden aikatauluttaminen ja sen ymmärtäminen, että kolmessa kuukaudessa ei ehdi tehdä aivan kaikkea mitä ehkä haluaisi. Ensimmäisen sijan haasteellisten työtehtävien joukossa saa sinilevien määrittäminen. Lämpimän kesän johdosta sain mikroskopoida monia mielenkiintoisia näytteitä ja yrittää tulkita sinilevärihmojen moninaisia kiemuroita.

Hellevaroitus!
Koska tiesin työskenteleväni paljon maastossa, olin varautunut kesään monin erilaisin sadetta kestävin varustein. Suomen kesä osoittautui tällä kertaa kuitenkin aivan erilaiseksi kuin ennakkoluuloni olivat. Vietimme valtaosan maastopäivistä ennätyshelteissä ja pääsin kuivin jaloin kotiin lähes poikkeuksetta. Riittävä nesteytys, hyvät eväät ja taukopaikat sekä mukavat työkaverit (mukaan luettuna naudat, lampaat ja ponit) pitivät mielen virkeänä ja näin helteetkin olivat voitettavissa.
Näkymä mikroskoopin läpi

ELY-keskus opettaa...vähän sitä kuuluisaa valtion byrokratiaakin :)
Mitä kaikkea tulin oppineeksi? Työelämästä opin ainakin sen, että kaikkia vastauksia ei ole kenelläkään valmiina. Luonnonsuojelutöissä opin paljon uutta erilaisista elinympäristöistä ja kasvilajeista. Ympäristövalvontatyöt taas opettivat minulle järjestelmällisyyttä sekä erilaisten ihmisten kohtaamista tasavertaisina. Matkalaskun tekeminen opetti minulle kärsivällisyyttä (tässä on kyllä vielä selkeästi petrattavaa).
Ja niin tosiaan, ne orvokin karvat. Kaiheorvokki on se, jonka lehti on päältä harvakarvainen, lehto-orvokilla karvat ovat lehden alapinnalla ja metsäorvokin lehdillä ei karvoja pitäisi olla. Vaan ei taida tämä karva-asia olla aivan näin yksinkertainen.
Kiitos vielä kaikille työkavereille ja minua opastaneille.

Korkeakouluharjoittelija
Emma Thitz
Keski-Suomen ELY-keskus



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti