Rauhoitettujen eläinten hallussapito, myynti ja vaihtaminen on kielletty

 

Yritystuet – jotain jaettavaa vai sijoituksia kasvuun?

Mediassa törmää usein uutisiin, jotka on otsikoitu siten, että julkista rahaa on "jaettu" yrityksille. Ikään kuin olisi olemassa kukkaro, josta kaikki rahaa tarvitsevat yritykset sitä voisivat saada. Totuus asiassa on kuitenkin se, ettei mitään "jaettavaa" ole olemassa, on vain sijoituksia yritysten kasvuun. Julkinen keskustelu yritystukien vaikutuksista pyrkii usein nimeämään organisaatioita tai joitain tukimuotoja, jotka olisivat "parempia" kuin toiset. Ratkaisevaa on kuitenkin se miten ja mihin tukia käytetään.

Toiminnan tuloksista viestiminen on tietysti haastava alue. On myös itse katsottava peiliin, miksi yritystukien positiivisista vaikutuksista, kuten uusista työpaikoista tai viennin ja liikevaihdon kasvusta, ei ole osattu viestiä oikealla tavalla. Rahoitusta saaneet yrityksetkin ovat pitäneet asiassa kovin matalaa profiilia. Asia pitäisi nähdä yrityksissä positiivisena niiden oman viestinnänkin kannalta, koska yrityksen tuotteilla tai palveluilla on katsottu olevan merkittävää uutuus- ja innovaatioarvoa.

 

Pk-yrityksille suunnatun julkisen kehittämisrahoituksen määrää on viime vuosina jatkuvasti leikattu poliittisin päätöksin samalla kun yleisen rahoitusmarkkinan on osaltaan koettu muuttuneen haasteellisemmaksi mm. pankeille tulleiden uusien säädösten myötä. Pk-barometrin mukaan yritysten ulkoisen rahoituksen tarve kohdistuu ensisijaisesti koneisiin ja laitteisiin.

Mistä löytyisi tuolloin se katalyytti, joka kannustaa esimerkiksi uuden tuotteen tai palvelun kehittämisprosessin käynnistämiseen ja riskinottoon? Kehitystyön tulokset realisoituvat useimmiten kassavirraksi vasta pidemmällä aikavälillä. Ulkopuolisen sijoittajan löytyminen on yksi ratkaisu, mutta se voi olla merkittävästi hitaampi prosessi ja tarkoittaa yrittäjälle useimmiten myös osittaista luopumista omistuksestaan.

ELY-keskuksen yritysrahoituksen tehtävä on osaltaan toimia katalyyttinä yritysten haasteellisissa kehittämishankkeissa. Kaikki perustuu tietysti aina yritysten omaan haluun uudistua, kasvaa ja kehittyä. Kasvu luo lisäarvoa ja hyvinvointia, kuten uusia tuotteita ja palveluita markkinoille, ja sitä kautta etenkin uusia työpaikkoja. Kehitystyö vaatii yritykseltä aina myös merkittäviä omia ponnistuksia. Tarvitaan rahaa sekä aineellisia ja aineettomia resursseja että osaamista.

Suomi toteuttaa EU:n jäsenenä "Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020" -rakennerahasto-ohjelmaa. Merkittävässä roolissa ohjelman toteutuksessa on myös pk-yritysten kilpailukyvyn, kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan edistäminen sekä vähähiiliseen talouteen liittyvien uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen.

Toivottavaa on, että keskisuomalaisilta yrityksiltä löytyy halua panostaa tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen sekä investointeihin.  Ilman panostuksia kehitystyöhön yrityksen kilpailukyky pikkuhiljaa vääjäämättä rapautuu, koska tekninen kehitys menee koko ajan kovaa vauhtia eteenpäin. Omia mahdollisuuksiaan voi lähteä kartoittamaan vaikkapa kehittämispalveluiden avulla, joilla voidaan hakea potentiaalisimmat kehityssuunnat.

On ollut ilo seurata vuosien varrella montaa yritystä, jotka ovat menestyneet ja saaneet uuden kehitetyn tuotteen tai palvelun markkinoille sekä kansainvälistymään sen. Kun tietää näiden yritysten historiaa ja on nähnyt käynnistämisen alkuvaiheet, joissa yritystuella on voinut olla ratkaisevakin rooli kehitystoiminnan ja investointien liikkeelle saamiseksi, voi todeta, ettei sijoitus kasvuun ole mennyt hukkaan.

Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin
Keski-Suomen ELY-keskus