Liikenneturvallisuus syntyy yhteispelillä

Liikenneturvallisuus lähtee kaikkien tienkäyttäjien ja kuljettajien asenteista sekä käyttäytymisestä. Tienpitäjän tehtävänä on luoda olosuhteet, jossa turvallinen liikkuminen on mahdollista, mutta loppu onkin sitten kiinni meistä jokaisesta. Muistathan, että myös tieliikennelaki velvoittaa kaikkia noudattamaan varovaisuutta:"Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi."

Kuulen usein kysymyksen, pitääkö jonkun kuolla, ennen kuin tehdään mitään. Ei pidä. Liikenneturvallisuustyön tavoitteena on nollavisio, eli kenenkään sääntöjä noudattavan ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Valitettavasti itse näen liikenneonnettomuustutkijalautakuntatyössä kuitenkin sen, kuinka ikäviä seurauksia inhimillisillä virheillä on. Jokainen uhri on liikaa.

Liikenneonnettomuustutkijalautakunnassa ELY-keskuksen rooli on tienpitäjänä toimia liikenneteknisenä jäsenenä. Selvittää, mitkä tiestön kuntoon, hoitoon tai vaikka liikenteen ohjaukseen liittyvät seikat ovat olleet edesauttamassa onnettomuuden syntymisessä.

Virheellisesti välillä luullaan, että meillä virkamiehillä ei ole todellista käsitystä onnettomuuksien syistä, mutta se ei pidä paikkansa. Vakavimpien onnettomuuksien osalta olemme erittäin hyvin perillä tapahtumista. Ja ne toimenpiteet, mitkä vastaavan vaaran välttämiseksi voidaan nopeasti tehdä, pystytään tekemään. Tämä ei kuitenkaan ole missään nimessä se ensisijainen liikenneturvallisuustyö mitä teemme. 

Turvallinen ja sujuva liikenne on monen tekijän summa. Käsi sydämellä, pystytkö rehellisesti sanomaan, että et itse koskaan riko mitään liikennesääntöjä? Et aja ylinopeutta? Ylität tien lähintä suojatietä käyttäen vihreällä valolla? Noudatat pakollista pysähtymistä? Minä en ainakaan voi. Arviointivirheitä sattuu ihan kaikille, mutta tietoisesti en kuitenkaan liikenteessä riskejä ota. 

Suojatievalo

 

Tiedän liian hyvin mihin pienetkin ylilyönnit tai huolimattomuus voivat johtaa. Yritän myös omalla esimerkilläni näyttää mallia lapsilleni, heidän ystävilleen, muille tienkäyttäjille ja kaikille, joiden kanssa olen tekemisissä, miten pienillä teoilla voi parantaa omaa ja samalla ehkä muiden turvallisuutta. Meidän aikuisten asenteella ja esimerkillä on suuri vaikutus siihen, millaisia tienkäyttäjiä tulevista sukupolvista kasvaa. 

Yhteispelillä ja keskinäisellä kunnioituksella kanssaliikkujia kohtaan meillä jokaisella on paremmat edellytykset päästä turvallisesti perille kaikkina päivinä. Kiire ja kännykkä on syytä unohtaa liikenteeseen lähdettäessä. Ja muistetaan laittaa turvavyö kiinni, aina!

Turvallisia kilometrejä ja hyvää kevään odotusta!

Anne-Maria Pesonen
Liikenneturvallisuusinsinööri