Tekstit

Uusi elinvoimakeskus rakentaa tulevaisuutta, jossa Keski-​Suomi olisi jokaiselle hyvä paikka elää

Kuva
Tuleva uudenvuoden yö muuttaa valtion aluehallintoa Suomessa. ELY-keskukset ja aluehallintovirastot lakkaavat vuoden 2025 lopussa, ja niiden työtä jatkavat valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto ja kymmenen elinvoimakeskusta. Muutoksessa Keski-Suomi saa oman pääosin maakunnan alueella toimivan elinvoimakeskuksensa. Muutos tapahtuu monessa mielessä haastavassa tilanteessa. Ilmassa on toki ensimmäisiä merkkejä toimeliaisuuden lisääntymisestä ja sitä seuraavasta hyvinvoinnin kasvusta, mutta taivaalla on myös tummia, itäisellä taivaalla jopa mustia pilviä. Keski-Suomen elinvoimakeskuksessa tulemme tekemään parhaamme, että Keski-Suomi ja Suomi, keskisuomalaiset ja suomalaiset voivat voida paremmin. Paitsi talouskasvua, haluamme olla rakentamassa parempia yhteyksiä ja kumppanuuksia. Turvaamme puhtaan kotimaisen ruoan saatavuutta ja edistämme kansainvälistymistä. Teemme työtä sen eteen, että Keski-Suomi on jokaiselle hyvä paikka elää. Olemme oleellinen lenkki huoltovarmuustyössä ja varautu...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ympäristövaikutusten arviointi antaa suuntaa, muttei lupaa

Kuva
Uusiutuvan energian hankkeiden määrä on kasvanut Suomessa merkittävästi viime vuosina. Niinpä näiden hankkeiden olemassaolo näkyy tätä nykyä vahvasti myös Keski-Suomessa. Maakunnassamme aurinkovoimahankkeet ovat painottuneet himpun enemmän eteläosiin, kun taas tuulivoimahankkeet vahvasti maakunnan pohjoisosiin. Yhden hankkeen vieminen alusta siihen pisteeseen, että voimala käynnistyy, on aikaa vievää ja siihen menee yleensä useita vuosia. Kaikki hankkeet eivät myöskään lopulta toteudu ollenkaan. Uusiutuvaa energiaa tarvitaan, koska olemme riippuvaisia energiansaannista ja fossiilisista polttoaineista on päästävä irti. Tuuli- ja aurinkovoima ovatkin oivia vaihtoehtoja puhtaamman energian tuottamiseen. Mikään ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti hyvää, vaan myös näillä energiantuotantomuodoilla on varjopuolensa. Juuri siksi tarvitsemmekin YVA-menettelyä. YVA-lain mukaisesti YVAn eli ympäristövaikutusten arvioinnin tehtävänä on tuottaa arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. Sen lisäksi men...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Positiivinen kasvun kierre liikkeelle

Kuva
Keski-Suomi on kasvun maakunta, mutta millaisen kasvun? Valitettavasti useat ikävät asiat näyttävät lisääntyvän, niistä suurimpana työttömyys. Monet yritykset tasapainoilevat selvitäkseen, investointeja ei uskalleta tehdä, osalla tilauskirjat ammottavat tyhjyyttään ja henkilöstöä on jouduttu lomauttamaan, viime vuodesta alkaen jopa enenevässä määrin irtisanomaan. Koronan, Ukrainan sodan ja yleisen globaalin levottomuuden vaikutukset näkyvät ikävästi myös meillä Keski-Suomessa. Suunnan on muututtava, negatiivinen kierre katkaistava ja positiivinen kasvu saatava käyntiin. Tarvitsemme kipeästi uusia työpaikkoja. Niitä luomaan tarvitsemme uusia yrityksiä ja jo olemassa olevien kasvua. Tarvitsemme investointeja. Tarvitsemme työvoimaa, myös ulkomailta. Tarvitsemme uudistumista ja uutta osaamista. Tarvitsemme tutkimusta, kehittämistä ja erityisesti uusia kestäviä innovaatioita, joilla kykenemme luomaan kilpailukykyisiä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Ennen kaikkea tarvitsemme yhteistyötä...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kasvua aineettomasta taloudesta

Kuva
Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kahdesti vuodessa pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja toimintaympäristöä. Tuoreimman barometrin mukaan Keski-Suomessa on onnistuttu hienosti tavaratuotantoon perustuvassa kansainvälistymisessä, kun taas aineettoman talouden mahdollisuudet ovat hyödyntämättä. Neljäsosalla maakuntamme yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Luku on kasvanut vuodentakaisesta ja on kolme prosenttiyksikköä muuta maata korkeampi. Yli puolet viennistä on suoraa tavaroiden vientiä. ELY-keskuksen vahva panostus uusien kasvu- ja vientiyritysten löytämiseen ja tukemiseen näkyy. Yrityksen omalla merkillä tuotteitten teettäminen ulkomailla on meillä muuta maata yleisempää. Brändin suojaamisen koulutuksistani on ollut hyötyä. Aineeton arvonluonti on kasvua ilman lisääntyviä tuotanto- ja logistiikkakustannuksia tavaratuotantoon verrattuna pienemmällä ympäristövaikutuksella. Yritysten kasvuhakuisu...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yritysrahoitus hakee uutta suuntaa epävakaassa maailmassa – kaksoiskäyttö nousee keskiöön

Kuva
Epävakaa kansainvälinen tilanne heijastuu yhä selvemmin myös yritysrahoituksen painopisteisiin. Suomessa maanpuolustuksen ja siviiliyhteiskunnan huoltovarmuuden kivijalkana on aina ollut tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken. Yritykset ja yhteisöt ovat olleet keskeisessä roolissa yhteiskunnan toimintakyvyn turvaamisessa – niin kriiseissä kuin normaalioloissakin. Yhteistyö perustuu ennakointiin ja sopimiseen, jossa kaikkien osapuolten resurssit valjastetaan yhteiseen käyttöön. Viimeistään Venäjän hyökkäyssota ja Suomen NATO-jäsenyys ovat nostaneet kaksoiskäytön – eli siviili- ja sotilaskäyttöön soveltuvien teknologioiden, infrastruktuurin ja palveluiden – keskeiseksi käsitteeksi myös talous- ja elinkeinopolitiikassa. Kaksoiskäyttö ei ole vain turvallisuuspoliittinen kysymys, vaan myös kasvun ja kilpailukyvyn mahdollisuus. Tämän on tunnistanut myös Euroopan komissio, joka esitti keväällä 2025 EU-rahoitusvälineiden hyödyntämistä puolustusinvestointeihin. Komission mukaan alue- ja rakenn...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Epävarmoina aikoina julkisen yritysrahoituksen rooli kasvaa

Kuva
Maaseudulla työpaikka syntyy tyypillisesti aloittamalla oma yritystoiminta. Yrityksen kasvaessa työpaikkoja syntyy muillekin. Näin kävi aikoinaan esimerkiksi naapurimaakunnassa metsäkoneyhtiö Ponsse Oyj:n perustajan Einari Widgrénin lähtiessä rakentamaan ensimmäistä Ponsseaan. Einarin elämäkertakirjan mukaan ”Immeeset kysy, että mikähän se tuosta oekeen tulloo. Vastasin jotta Ponsse, mualiman paras mehtäkone”. Ehkä sellainenkin syntyi, samalla kun yrityksestä on vähitellen kasvanut maailmanlaajuinen pörssiyritys. Tarina on ainutlaatuinen. Samantyyppisiä, eri mittakaavan tarinoita on nähtävillä myös keskisuomalaisessa maaseutuyrittäjyydessä. Maa- ja metsätalouden alkutuotannon ohella maaseudulla on monipuolinen joukko eri toimialojen yrityksiä ja innovatiivisia ihmisiä. Jossakin voi olla itu, joka kasvaa maailmanlaajuiseksi toiminnaksi. Einarilla ei yritystoimintaa aloittaessaan ollut EU:n rahoituksia. Kannustavia ihmisiä ja rahoituskanavia hänkin kuitenkin tarvitsi yritystoimintaa kehi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

On tilanteita, jolloin huonokuntoinen päällystetty tie on järkevää parantaa soratieksi

Kuva
  Otsikon mukainen tilanne saattaa äkkiseltään kuulostaa absurdilta, mutta asialle on painavat perustelut. Tässä tekstissä pureudutaan niihin. Asiantuntijanäkemyksensä kirjoitukseen on antanut Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen ylläpitovastaavaa Markus Simonen. Keski-Suomen ELY-keskus vastaa valtion omistamien maanteiden kunnossapidosta Keski-Suomen alueella. Päällystettyjen ja sorapintaisten maanteiden kunnossapitoa ohjaavat Väyläviraston laatimat toimintalinjat, jotka antavat perusteet maanteiden korjausten priorisointiin sekä reunaehdot muun muassa päällystetyn tien parantamisesta sorapintaiseksi. – ELY-keskukset ohjelmoivat sitten omalla toimialueellaan maanteiden korjaukset, sisältäen myös soratieksi parantamiset, toimintalinjojen antaman kehyksen sekä eduskunnan myöntämän ja Väyläviraston edelleen ELY-keskuksille jakaman rahoituksen puitteissa, Markus Simonen täsmentää. Viimeisen 10 vuoden aikana päällysteiden korjaukseen käytössä oleva rah...
Lähetä kommentti
Lue lisää