Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

tiistai 17. joulukuuta 2019

Joulu tulee maalta - miltä näyttää keskisuomalainen joulupöytä?


Joulu on hyvien makujen aikaa ja hyvä ruoka kuuluu olennaisena osana joulunviettoon. Omassa maakunnassamme viljellään, kasvatetaan ja jalostetaan upeita tuotteita, jotka sopivat erinomaisesti joulupöytään.

ELY-keskuksessa tehdään paljon maaseutuun, sen elinvoimaisuuteen ja maatalouteen liittyviä tehtäviä, eikä maakunnan elinkeinojen edistäminen ole niistä vähäisin. Meidän kaikkien etu on, että Keski-Suomessa on monipuolista ruuantuotantoa ja saamme ostettua omalle lautasellemme kestävästi ja turvallisesti tuotettuja elintarvikkeita.

Keski-Suomessa on lukuisia tiloja, jotka myyvät tuotteita tilamyymälöistä ja maakunnan päivittäistavarakaupat ovat ottaneet lähituotteita ilahduttavasti valikoimiinsa. Lisäksi on suoramyyntipisteitä ja reko-rinkejä, joista kuluttaja voi tilata tuotteita suoraan tuottajalta ja hakea ne sitten sovitusta pisteestä sovittuun aikaan. Ja mikäli jotain tuotetta ei löydy, niin aina voi heittää reko-ryhmälle kysymyksen. Juuri viikonloppuna, joku kyseli joulukuusenhakupaikkaa suoraan tilalta. Heti löytyi pari paikkaa.

Palataan kuitenkin ruokaan ja mietitään, miltä voisi näyttää paikallisista lähituotteista koottu joulupöytä?

Jouluiseen kalapöytään voi kattaa laukaalaisen Rossin kalan tuotteita  ja Martinmäen savukalatuotteita. Yllätysnumerona tänä vuonna voisi olla korpilahtelaista Järki-Särkeä.

Joulupöydän kunkkuna pidetään perinteisesti kinkkua. Pohjosahon tilan possu on maakunnankuulua, sieltä tulee meidänkin kinkku tänä vuonna. Vähän eksoottisempaa olisi valita joulupöytään mangalitzaa eli villasian kinkkua Petäjävedeltä Kohosen Farmilta.

Oivia valintoja pöydän kruunuksi ovat myös Kankaalan tilan kalkkunanliha, Kivijärveltä  ja Niemelän lammastilan herkullinen palvattu lammas.

Karjalanpaisti valmistuu vaikka herkullisesta jämsäläisen Karisalmen luomutilan ylämaankarjanlihasta tai Lehtolan tilan limousinesta. Keuruulaisen Taatilan tilan Vihtahousu-hillosta saa hyvän kaverin lihatuotteille.

Lihatuotteiden rinnalla maistuvat korpilahtelaisen Ylä-Tihtarin tilan perunat ja jouluiset laatikot valmistaa Ylä-Porkkalan tila Koskenpäältä. 

Palan painikkeeksi voi maistella Keuruun kellaripanimon kombuchaa  tai saarijärveläisen Riekon marjatilan kuohujuomaa.

Jälkiruoka valmistuu maakunnan mainioista marjoista. Kokeile tänä vuonna vaikka Lepomäen pensasmustikkaa Kuohulta. Poimi resepti. Kaurakeksin tilalle piparia ja makeutukseen maakunnan hunajaa Ahontuvan tarhoilta Uuraisilta. 

Jouluglögiksi kannattaa valita makuja Multialta eli Uitamon tuvan vaaleaa tai Markkulan marjatilan tummaa. Kahvit keitetään jyväskylässä paahdetusta Paahtimo Papun luomukahvista  ja tee Teeleidin valikoimasta. Joulutortut, piparitaikinan ja taatelikakun valmistaa kaikille sopivana gluteenittomana versiona Hankasalmen gluteenittomat leipomo.

Juustolautaselle herkkusuut valitsevat Jukolan juustoa Joutsasta  sekä tietenkin Valion aurajuustoa, jota tehdään koko maan tarpeisiin Äänekoskella.

Herkutella voi myös Foodin’n raakasuklaalla  ja tietenkin Pandan perinteisillä suklaakonvehdeilla.

Eikä siinä vielä kaikki. Tiloja, tuotteita ja myyntipisteitä on lukuisia muitakin, tämä lista olkoon inspiraationa omalle etsintäretkellesi. Ja mikäli et ihan kaikkea saa hankituksi tänä vuonna, niin ei hätää, joulu tulee taas vuoden päästä ja valtaosa näistä tuotteita sopii myös joulujen väliseen aikaan.

Tutustu myös Keski-Suomen ruokakarttaan.

Sitten tarvitaankin vain ripaus joulumieltä, valoa ja iloa. Tehdään tästä lähituotteiden täyttämä joulu ja osoitetaan kuluttajina, että arvostamme keskisuomalaisia ruuantuottajia ja viljelijöitä ihan käytännössä.
 
©aitomaaseutu.fi, Niina Rantakari.






 












Makoisaa ja rauhallista keskisuomalaista joulua kaikille! 


Tiia Rantanen
maaseutukoordinaattori















PS. Niin ja sen alussa mainitun joulukuusen pääsee ostamaan suoraan metsästä ainakin Nojosniemen tilalta, Vaajakoskelta. Äläkä unohda keskisuomalaisia puutarhoja, jotka tuottavat paljon joulukukkia, joita myydään kaupoissa ympäri maakunnan. Jämsäläisen Urosen puutarhan kukat koristivat Presidentin linnaakin itsenäisyyspäivänä. Paitsi lautasella, maakunnan joulu näkyy myös koristeluissa ja joulun tunnelmassa.

torstai 7. marraskuuta 2019

Rauhoitettujen eläinten hallussapito, myynti ja vaihtaminen on kielletty


Kuva: Eeva-Maria Tidenberg, Jyu luontomuseo

Keskisuomalaisessa oli 9.10. artikkeli Sisä-Suomen poliisilaitoksen Jyväskylän poliisiasemalla edellisenä päivänä järjestämästä huutokaupasta. Tapahtuman yhteydessä poliisi oli myynyt täytetyn huuhkajan. Artikkelissa ei mainittu sitä, että rauhoitettujen eläinten hallussapito, myynti, vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi ja vaihdettavaksi on kielletty.

Suomen luonnonvaraiset nisäkkäät ja linnut, lukuun ottamatta riistaeläimiä ja joitakin rauhoittamattomia lajeja, ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Muiden eläinryhmien osalta rauhoitetut lajit luetellaan luonnonsuojeluasetuksessa. Rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden haltuun ottaminen on kielletty. Kielto koskee myös pesien, munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden haltuun ottamista. Kaikkien rauhoitettujen lintulajien ja monen nisäkäslajin osalta kielletään myös yksilön, sen osan tai johdannaisen hallussapito ja kuljetus. Näihin kieltoihin voi hakea poikkeamista ELY-keskukselta. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan toimivaltainen viranomainen rauhoitettujen lintulajien osalta on Varsinais-Suomen ELY-keskus, jonne hakemusten käsittely on rauhoitettuja lajeja koskevissa lupa-asioissa muutoinkin paljolti keskitetty.

Rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien myymisestä, vaihtamisesta sekä tarjoamisesta myytäväksi ja vaihdettavaksi säädetään luonnonsuojelulaissa. Lupatyyppi ja hakemuksen käsittelijätaho määräytyvät sen mukaan, mikä laji on kyseessä. Samaan yhteyteen myyntikieltojen kanssa on kytketty myös rauhoitettujen lajien yksilöiden vaihtamista ja yli valtion rajojen tapahtuvat siirtelyä koskevat kiellot.

Saatuaan tiedon täytetyn huuhkajan myynnistä huutokaupassa Keski-Suomen ELY-keskus otti yhteyttä Sisä-Suomen poliisilaitokseen. Poliisilla oli huuhkajalle vuonna 1990 saatu hallussapitolupa, mutta poliisilta puuttui Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta haettava lupa poiketa myyntiä ja myytäväksi tarjoamista koskevista kielloista sekä petolinnun myyntiä varten tarvittava CITES-todistus Suomen ympäristökeskukselta (SYKE). Tässä tilanteessa myös huuhkajan huutanut ostaja olisi tarvinnut Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta hallussapitoluvan.

Lajisuojelua koskeva lainsäädäntö on kaiken kaikkiaan jokseenkin mutkikasta, minkä vuoksi laintulkinta esimerkiksi kulloinkin vaadittavista luvista voi olla hankalaa. Neuvontaa asiassa antavat lupaviranomaiset eli Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus. Neuvoa voi myös kysyä oman alueen ELY-keskuksesta.

Ongelmallisia tilanteita on viime vuosina syntynyt erityisesti silloin, kun kauan sitten täytettyjä eläimiä yritetään myydä vaikkapa erilaisten nettipalveluiden kautta. Viime vuosina on myös lopetettu suuri joukko pieniä kouluja, joiden irtaimiston myynnin ohessa on saatettu laittaa myyntiin täytettyjä rauhoitettuja eläimiä, joita on käytetty opetustarkoituksessa. Tämä on siis kiellettyä ja nykyisin rauhoitettujen eläinten hallussapito- ja myyntilupien myöntämisen edellytykset ovat niin tiukat, ettei niitä käytännössä voida myöntää yksityisille tahoille. Todennäköisesti paras ratkaisu näissä tilanteissa on lahjoittaa kyseiset eläinyksilöt sellaiselle toimijalle, jolla on lupa-asiat kunnossa. Helpoimmin asia hoituu luonnontieteellisten museoiden esim. Jyväskylän yliopiston luonnontieteellisen museon kanssa.

Täytetyn huuhkajan osalta tilanne on nyt korjattu siten, että ostaja suostui kaupan purkamiseen ja luovutti sen 22.10.2019 takaisin poliisin haltuun. Huuhkaja toimitettiin Jyväskylän yliopiston luontomuseoon Vesilinnaan, jossa sitä käytetään tutkimus- ja opetustarkoituksessa.

Lisätietoja asiasta antavat:
biologi Aulis Jämsä, puh. 0295 024 749
ympäristölakimies Tarja Kangasmaa, puh. 0295 024 897

Keski-Suomen ELY-keskus

maanantai 4. marraskuuta 2019

Vesihuollon kehittämispäivässä esillä kuivuus ja häiriöihin varautuminen

ELY-keskuksen vesihuoltopäivän osanottajia 31.10.2019

Keski-Suomen ELY-keskuksessa käsiteltiin vesiteemaa lokakuun viimeisenä torstaina monesta näkökulmasta ja monien asiantuntijoiden suulla. Erityisesti agendalla oli kuivuus, vesihuoltohäiriöt ja niihin varautuminen. ELY-keskuksen rooli vesihuollossa on keskeinen, vaikka varsinainen käytännön työ tehdäänkin vesihuoltolaitoksissa ja kunnissa. Olisi tärkeää, että ELYille ilmoitettaisiin yhdistymisistä tai muista muutoksista vesihuoltolaitoskentässä, sillä ELY on vesihuoltolain valvontaviranomainen.

Vaikka Suomi on vesihuollon saralla monessa suhteessa aivan maailman huippua, löytyy etenkin omaisuuden hallinnassa ja varautumisessa parannettavaa: korjausvelkaa on kertynyt ja liian monessa vesihuoltolaitoksessa luotetaan lähinnä hyvään tuuriin. Meneillään olevalla valtakunnallisella vesihuoltouudistuksella tartutaan näihin ongelmiin. Keinoja ovat muun muassa yhteistyö energia- ja jätesektorin kanssa, valvontakäytäntöjen uudistaminen, tehokas viestintä, tutkimus sekä kokeilu- ja pilottihankkeet.

Tavoitteena on saada edistyksellisten vesihuoltolaitosten määrää kasvatettua tuntuvasti ja muutkin vähintään velvoitteensa täyttäviksi. Lisäksi hiilineutraaliuden saavuttaminen on myös vesihuollossa yksi tulevaisuuden haasteista.

Eri tahojen vastuut sekä mahdollisuudet auttaa vesihuollon häiriötilanteessa

Paikallinen vesihuoltolaitos vastaa verkostoihinsa liitettyjen kiinteistöjen vesihuoltopalvelujen saatavuudesta häiriötilanteissa. Niinpä vesihuoltolaitoksen on myös laadittava ja pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa häiriötilanteisiin varautumisesta. Tarvittaessa sen on ryhdyttävä myös välittömiin toimenpiteisiin.

Kunnalla on myös tiettyjä vastuita, joista keskeisin on se, että vakavassa häiriötilanteessa kunnan voi olla tarpeen järjestää itse varavedenjakelua ja peseytymismahdollisuuksia.

ELY-keskusten kautta on mahdollista saada asiantuntija-apua sekä mahdollista taloudellista tukea eri vesihuollon hankkeisiin, esimerkiksi innovaatioihin ja kokeiluihin.

Vesihuollon poikkeustilanteessa on hyvä muistaa, että vastoin yleistä luuloa pelastuslaitoksella ei ole valmiutta talousveden jakeluun, koska se ei voi taata sammutuskalustonsa hygieniaa ihmisten juomavesitarpeisiin.

Puolustusvoimilla on jatkuva virka-apu- ja työvoima-apuvalmius vesikriisinkin varalle. Se voi osallistua esimerkiksi vedenjakeluun.



Yritysten varautumisessa vesikriisiin on toivomisen varaa


Kyselytutkimuksen mukaan yritykset ovat varautuneet vesihuollon häiriötilanteisiin vaihtelevasti. Etukäteen kannattaisi kuitenkin asiaa miettiä – etenkin ratkaisuja, jotta toiminta voisi jatkua häiriöidenkin aikana.

Jo perustamisvaiheessa on hyvä miettiä prosessissaan paljon vettä käyttävän yrityksen fyysistä sijoittumista: millainen on alueen vesijohtoverkosto ja sijaitseeko yritys verkon latvoilla vai lähellä vesihuoltolaitosta? Myös kuntien olisi jo kaavoituksessaan syytä ottaa tällaiset seikat huomioon.

Vesihuoltoasioista lisätietoja antaa:

Vesitalousasiantuntija
Kai Voutilainen
p. 0295 024 830
Keski-Suomen ELY-keskus
 
 

torstai 17. lokakuuta 2019

Kesä perinnemaisemissa


Perinnebiotoopit ovat perinteisen maatalouden muodostamia luontotyyppejä: niittyjä, metsälaitumia ja hakamaita. Perinnebiotoopit ovat myös Suomen uhanalaisimpia ja monimuotoisimpia elinympäristöjä. Keski-Suomen ELY-keskus jatkoi perinnebiotooppien päivitys- ja täydennysinventointeja vuonna 2019.

Laidunnus on luontevin tapa hoitaa perinnebiotooppeja. Matalakasvuiset ja vähäravinteisuuteen sopeutuneet kasvilajit hyötyvät laidunnuksesta. Karjan tallaus paljastaa maanpintaa, mikä helpottaa toivottujen kasvilajien itämistä.
Mäkelän laitumet, Jyväskylä

Kuluneen kesän aikana inventoitiin yhteensä 23 kohdetta, jotka sijoittuivat eri puolille Keski-Suomea. Inventoinnissa koottiin tietoa ja arvioitiin perinnebiotooppikohteen luontotyyppien ja rakennepiirteiden säilymistä, kasvilajistoa, alueen nykyistä ja entistä maankäyttöä ja määritettiin kohteen/ osa-alueen arvoluokka; valtakunnallisesti (V), maakunnallisesti (M) tai paikallisesti (P) arvokas kohde. Kohteita voitiin arvottaa myös luokkiin kunnostuskelpoinen (K) tai ei perinnemaisema-arvoa (E). Inventoinnissa ja arvotuksessa noudatettiin Perinnemaisemien inventointiohjetta (Kemppainen 2017).


Hoito parantaa ja palauttaa


Kesän aikana tuli jälleen vastaan monta ilahduttavaa esimerkkiä perinnebiotooppien hoidosta. Hoidon avulla monien alueiden arvoja on saatu parannettua ja palautettua. Pitkänkin laiduntauon jälkeen uudelleen laidunnukseen otettu perinnebiotooppi voi maaperän siemenpankin ansiosta kirjaimellisesti puhjeta kukkaan. Maanomistajille alueet ovat usein hyvin merkityksellisiä, sillä niistä välittyy sukupolvien työ. Kulttuurihistorialliset arvot näkyvät niin hoidettuina, kauniina maisemina kuin erilaisina perinnemaiseman rakenteina, kuten kiviaitoina, karjakujanteina, kaskiraunioina, nauris- ja perunakuoppina ja vanhoina asuinpaikkoina. Kulttuurin jäljet näkyvät myös kasvilajistossa, esimerkiksi ruusuruoho kertoo kaskivaikutteista, eräät poimulehdet esiintyvät itäisten kauppareittien varsilla ja pölkkyruoho puolestaan kivikautisilla asuinpaikoilla. Perinnebiotooppikohteisiin liittyvät inventoidut muinaisjäännökset kertovatkin pitkästä ihmistoiminnasta alueilla.





Kun perinnebiotooppi-luontotyyppeihin liittyy vanhasta maankäytöstä kertovia rakennuksia ja rakennelmia puhutaan perinnemaisemista. Kalliolan tilan (Hankasalmi) perinnemaisemaan kuuluvat laidunnetun hakamaan ohella vanhat hirsiaitat, kiviaidat ja -rauniot.
 












Ilahduttavaa on ollut huomata ihmisten kiinnostus alueiden erilaisiin luontoarvoihin ja niiden hoitoon. Onnellisuutta koetaan rikkaasta linnustosta, erilaisten hyönteisten ja erityisesti pölyttäjien runsaudesta, sienistä, eläinten ja ihmisten hyvinvoinnista. Loppujen lopuksi olemme kuitenkin hyvin riippuvaisia ympäristöstämme. Tämän ymmärtäminen aikakautena, jona kuulemme hyvin hälyttäviä viestejä köyhtyvästä ympäristöstä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista, on ensiarvoisen tärkeää. Monet ovat huomanneet, kuinka esimerkiksi luomutuotanto ja perinnebiotoopit osaltaan auttavat myös luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi siten, että tuotannossa ei käytetä kasvinsuojeluaineita.


Talkoita ja luontokasvatusta

Kesän aikana Keski-Suomen ELY-keskus tuki perinnebiotooppien hoitotoimia lainaamalla työvälineitä. Partiolaiset järjestivät kunnostus- ja niittotalkoita useammalla arvokkaalla, kipeästi hoitotoimia kaipaavalla perinnebiotooppikohteella. Samalla edistettiin lasten ja nuorten luontokasvatusta. Niitto- ja raivaustalkoissa nuoret ja vanhemmat pääsivät tutustumaan mm. viikatteen käyttöön sekä oppimaan niittyjen hoidosta ja lajistosta. Rahoitus tähän työhön tuli Vuokon luonnonsuojelusäätiöltä. Erilaiset yhdistysten järjestämät talkoot ovatkin yksi keino hoitaa ja kunnostaa erityisesti arvokkaita niittykohteita. Esimerkiksi Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys on jo useana vuonna niittänyt Muuramessa Hetteen maakunnallisesti arvokasta perinnebiotooppikohdetta.

Kiitos kaikista ihanista kohtaamisista kesän aikana. Toivottavasti osaamme arvostaa viljelijöiden panosta perinnebiotooppien hoidossa ja kannustaa kestävään kehitykseen!



Marjaana Hassani